Nimetön suunn.malli (1)

Kulttuuripöhinää Tikkurilan jokirantaan

Tikkurilan aluetoimikunta järjesti tänään kaikille avoimen keskustelutilaisuuden, jossa keskusteltiin Tikkurilan jokirannan kehittämisestä. Tilaisuus oli onnistunut ja paikalle oli saapunut runsaasti kiinnostuneita. Jokirannan kehittämisestä on käyty paljon keskustelua Tikkurilan aluetoimikunnassa viime vuosia ja tässä tilaisuudessa kiteytyivät monet näistä keskusteluista.

Tikkurilan padon purkamisesta vaikutti olevan melko laaja konsensus. Kukaan ei keksinyt varsinaisia haittapuolia. Padon purkaminen parantaisi huomattavasti vaelluskalojen nousumahdollisuuksia Keravan jokeen. Vapaana virtaava koski olisi myös hieno uusi vapaa-ajan kalastuspaikka. Padon purkaminen edistäisi myös esim. melontaharrastuksen edellytyksiä alueella.

Positiivista on myös se, että Keravan joen laatu on myös viime vuosikymmenien kuluessa parantunut huomattavasti ja esimerkiksi uimapaikan rakentamista Tikkurilan alueella pidettiin mahdollisena hankkeena tulevaisuudessa. Tikkurilan keskustan lähellä kävelymatkan päässä oleva uimapaikka olisi mielestäni merkittävä parannus alueen viihtyisyyteen.

Kesäajan kulttuuritarjonnan parantaminen on eräs keskeinen jokirannan kehittämismahdollisuus, jota ei mielestäni riittävästi huomioitu. Itse tiedustelinkin tilaisuudessa sitä, millä tavoin alueen kulttuuritoimijat ja kulttuuritoiminta otetaan huomioon. Alueella on jo tasokasta teatteritoimintaa mm. Teatteri Vantaalla ja Tikkurilan teatterilla. Lisäksi alueelle mahtuisi paljon muutakin kulttuuritoimintaa varsinkin kesäisin.

Megalomaaniset jättitapahtumat eivät alueelle sovi. Parhaiten alue sopisi ympäristöltään hienosti esimerkiksi erilaisten pienimuotoisten kesäisten musiikkitapahtumien järjestämiseen. Alueen historiallinen jokimaisema luo miellyttävät puitteet ja joen rantapenkereet suojaavat asuinaluetta mahdolliselta melulta. Tällä hetkellä ainoa kesätapahtumien järjestämiseen soveltuva paikka alueella on Veinin myllyn takana sijaitseva tulvaveden rapistama tanssilava. Melko pienilläkin investoinneilla voitaisiin luoda edellytyksiä monenlaiselle kulttuuritoiminnalle.

Olisikin tärkeää keskustella vantaalaisten kulttuuritoimijoiden kanssa millaisilla ratkaisuilla voitaisiin parantaan kulttuuritarjonnan edellytyksiä. Jos alueelle halutaan kultuuripöhinää niin olisi syytä kysyä niiltä, jotka sitä pöhinää tekevät. Ehkä myös Vantaan kulttuuripalveluiden pitäisi olla mukana kehittämässä jokirannan tulevaisuutta yhdessä Vantaalaisten kulttuuritoimijoiden kanssa.

Nimetön suunn.malli (1)

Kesäuimapaikka Tikkurilaan

Tämän päiväisessä aluetoimikunnassa puhuttiin mm. Tikkurilan alueen uintimahdollisuuksien parantamisesta ja Tikkurilan jokirannan virkistyskäytön kehittämisestä. Aluetoimikunnan puheenjohtaja Petra Pusa oli valmistellut pohjaesityksen Tikkurilan alueen uintimahdollisuuksien edistämisestä. Mahdollisina vaihtoehtoina esitettiin maauimalan rakentamista Tikkurilan uimahallin takana tyhjillään olevalle tontille. Maauimalaa on Tikkurilaan puuhailtu jo moneen otteeseen ja uimalan rakentamista on esitetty aiemminkin huonolla menestyksellä. Aluetoimikunnalla ei sinänsä ole asiaan ratkaisuvaltaa, mutta silti on mielestäni tärkeää että asiaa pidetään esillä julkisessa keskustelussa. Ehkä jonain päivänä.

Toisena vaihtoehtona esitettiin, että kaupunki selvittää kesäuimapaikan rakentamista Keravan joen rantaan Tikkurilan läheisyyteen. Esitin kokouksessa että aluetoimikunta selvitettäisi myös mahdollisuutta rakentaa uimapaikka yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Helsingin puolella jokea on Tapulikaupungin kaupunginosa, jonka asukkaat hyötyisivät uintimahdollisuuksien parantumisesta. Ylipäätään Keravan joen virkistyskäyttöä olisi syytä pyrkiä kehittämään yhteistyössä Helsingin kanssa.

Keravan joki on vedenlaadultaan uimakelpoista vaikkakin Tikkurilan kohdalta melko rehevöitynyttä mikä ei houkuttele uimaan. Mahdollinen ratkaisu voisi olla länsivantaalla sijaitsevan Vetokannaksen tyyppinen keinotekoinen uimapaikka. Vantaan puolella ei ole tilaa Vetokannaksen kokoiselle, uimapaikalle mutta joen toisella puolella Helsingin puolella Ala-Tikkurilassa on Tikkurilan läheisyydessä joenrannassa viheralue, johon uimapaikka saattaisi mahtua. Mittasuhteiden hahmottamiseksi yllä olevassa kuvassa Vetokannaksen “tekolampi” sijoitettuna ala-Tikkurilaan. Ihan Vetokannaksen kokoista lampea tilaan ei luontevasti mahtuisi mutta vähän pienempikin varmasti riittäisi.

OK, myönnettäköön, että esitys on omastakin mielestäni vähän sieltä hullummasta päästä ja varmaankin liian kallis tai muuten toteuttamiskelvoton, mutta ehkä joskus on sallittua vetää propellihattu päähän antaa mielikuvituksenkin lentää. Kaikesta huolimatta erilaisia mahdollisuuksia parantaa Tikkurilan kesäuintimahdollisuuksia on syytä selvittää, koska uintimahdollisuuksien puuttuminen Tikkurilan alueelta heikentää merkittävästi alueen viihtyisyyttä ja asumismukavuutta. Jos ei muuta niin edes sen nykyisen uimahallin voisi pitää kesäisin auki.
Nimetön suunn.malli (1)

Tikkurilan kehittämissuunnitelma 2013-2014

Seuraavassa Tikkurilan aluetoimikunnan kokouksessa käsitellään Tikkurilan alueen kehittämissuunnitelmaa 2013-2014. Kehittämissuunnitelmalla kohdennetaan aluetoimikunnan toimintaa ja valitaan muutamia keskeisiä kehittämishankkeita seuraaviksi vuosiksi.

Ajatuksena on, että suunnitelma tehdään huhtikuussa järjestetyssä kaikille asukkaille avoimessa alueneuvonpidossa käytyjen keskustelujen pohjalta. Alueneuvonpidossa nostettiin esiin monia isompia ja pienempia tapoja parantaa alueen viihtyisyyttä. Lista on sen verran pitkä, että en viitsi kopioda sitä kokonaisuudessaan tähän. Yhteenveto kaikista alueneuvonpidossa esitetyistä kehittämisideoita löytyy tapaamisen muistiosta: Tikkurilan alueneuvonpidon muistio 18.4.2013 (.doc).

Olen mukana kehittämissuunnitelmaa valmistelevassa työryhmässä. Mikäli sinulla on ajatuksia, joita haluaisit nostettavan esiin ota yhteyttä. Seuraava Tikkurilan aluetoimikunnan kokous on 4.6.2013 ja kehittämissuunnitelmaa valmisteleva työryhmä kokoontuu edeltävällä viikolla 29.-31.5 välisenä aikana (tarkka päivä ei ole vielä tiedossa).

Nimetön suunn.malli (1)

“Eka kerta” Tikkurilan aluetoimikunnassa (TITMK:6.3.2013)

Aluetoimikunnat kartalla
Aluetoimikunnat kartalla Lähde: www.vantaa.fi

Vantaan aluetoimikunnat - mukaan lukien Tikkurilan aluetoimikunta, johon itse kuulun – kokoontuivat ensimmäisen kerran 6.3.2013. Kokousten pöytäkirjat löytyvät Vantaan kaupungin asiakirjahausta. Aluetoimikuntien tehtävänä on tuoda alueellista näkemystä ja asiantuntemusta kaupungin päätöksentekoon. Tarkempi määrittely aluetoimikuntien tehtävistä löytyy aluetoimikuntien johtosäännöstä. Lisäksi aluetoimikunnille on annettu ratkaisuvaltaa aluerahan käytössä, joka tällä hetkellä on 1.05 euroa alueen asukasta kohden. Tänä vuonna Tikkurilan aluetoimikunnan määräraha on 42 808 euroa. Aluerahan käyttöperiaatteet ja hakulomakkeet löytyvät aluetoimikuntien sivuilta.

Tällä kertaa päätettävänä oli mm. African care ry:n aluerahakemus kansainvälisen naistenpäivänjuhlan järjestämiseen (1950 €) sekä Vantaan järjestörinki ry:n aluerahahakemus rasismin vastaisen tapahtumapäivän järjestämiseen (1775 €). Molemmat hakemukset hyväksyttiin. Otettiin kantaa kaavamuutokseen, jossa Kielotien ja Neilikkatien kulmaan rakennetaan kerrostaloja. Aluetoimikunnan jäsen Hilkka Pokin esittämänä lausuttiin, että kaavamuutos on hyvä ja kannatettava, koska se tiivistää keskustan yhdyskuntarakennetta ja parantaa alueen palveluita. Lisäksi saatiin raportti 2012 Tikkurilan kulttuuriviikosta sekä keskusteltiin vuoden 2013 kulttuuriviikon järjestämisestä.

Seuraavan aluetoimikunnan kokouksen yhteydessä järjestetään alueneuvonpito, johon kutsutaan alueen muut luottamushenkilöt ja asukkaat sekä alueella toimivien järjestöjen, yritysten, seurakuntien ja poliisin edustajat. Alueneuvonpito käynnistää samalla alueen kehittämissuunitelman tekemisen. Aluetoimikunnan tulee tehdä aluettaan koskeva kehittämissuunnitelma kaupungin taloussuunnitelmakaudeksi. Kehittämissuunnitelmalla kohdennetaan aluetoimikunnan toimintaa ja luodaan alueellisia kärkihankkeita. Kehittämissuunnitelmatyötä varten valittiin aluetoimikunnan jäsenistä valmisteluryhmä, johon itseni lisäksi valittiin Petra Pusa, Tuomas Rinne, Pertti Hallikainen, Jari Meri ja Heikki Sipiläinen.

Kunnanvaltuustoa lukuunottamatta kunnan toimielinten kokoukset ovat suljettuja. Tästä syystä en voi tässä tarkemmin raportoida kokouksessa käydyistä keskusteluista enempää kuin pöytäkirjoissa ilmenee. Syynä ei ole “kähmintä” tai se, että kokouksessa olisi käsitelty salassa pidettäviä asioita. Suljetussa kokouksessa käytyjen keskustelujen paljastaminen on hyvän hallintokäytännön ja luottamushenkilöiltä kuntalaissa edellytetyn “arvokkaan käytöksen” vastaista. Todettakoon kuitenkin, että kokouksessa oli hyvä ja keskusteleva ilmapiiri.

Aluetoimikunnilla on kuitenkin halutessaan mahdollisuus avata kokoukset julkisiksi ja päättää, että kuntalaisilla on kokouksissa läsnäolo-oikeus ja tapauskohtaisesti myös puheoikeus. Esimerkiksi, Kivistön aluetoimikunta päätti omassa samaan aikaan pidetyssä kokouksessaan avata kokouksensa kokonaisuudessaan kuntalaisille. Mielestäni Tikkurilan aluetoimikunnan ja muidenkin Vantaan aluetoimikuntien kannattaisi seurata Kivistön aluetoimikunnan esimerkkiä ja avata kokoukset kaikille alueensa asukkaille.

Aluetoimikuntien olemassaolo on ajoittain kyseenalaistettu, koska niillä on pienehköä aluerahaansa lukuunottamatta melko vähän itsenäistä ratkaisuvaltaa. Aluetoimikuntien varsinainen tehtävä ei mielestäni ole kuitenkaan aluerahan jakaminen vaan asukkaiden osallistuttaminen ja toimiminen vuorovaikutuskanavana aluetta koskevissa asioissa. Aluetoimikuntien tyyppisten lähidemokratiaa edistävien toimielinten merkitys riippuukin pitkälti niiden kyvystä aktivoida asukkaita osallistumaan alueensa asioihin liittyvään päätöksentekoon ja alueen kehittämiseen. Tästä näkökulmasta kokousten avaaminen kuntalaisille olisi erittäin perusteltua.