Kategoria: kunnallispolitiikka

Perussuomalaisten vantaalainen kaupunginvaltuutettu Juha Malmi kirjoittaa Uuden Suomen puheenvuoron blogissaan maahanmuuton kustannuksista. Malmin mukaan Vantaalla ei ole varaa maahanmuuttoon ja hän valittaa, että virkamiehet eivät anna tietoa maahanmuuttajien kustannuksista Vantaalla. Malmilta lienee mennyt ohi, että perussuomalaisten Jaakko Niinistö valittiin juuri Vantaan asukaspalveluiden apulaiskaupunginjohtajaksi vastuullaan mm. maahanmuuttaja-asiat. Luulisi, että salatut maahanmuuttajakansiot nyt viimeinkin avautuvat Malmille ja tämän perustovereille ja puheet salailusta voidaan lopettaa.

Väitetystä salailusta huolimatta Malmi on kuitenkin löytänyt lukuja. Lähteitä hän ei tietenkään kerro eikä sitäkään, mitkä kirjoituksessa viitatut luvut ovat Malmin itse keksimiä ja mitkä tarkkoja lukuja. Isoja lukuja kuitenkin heitellään ilmaan ilmeisenä tarkoituksena järkyttää kansalaisia. Oletetaan, että Malmin esittämät luvut pitävät paikkaansa ja tarkastellaan hieman mitä ne tarkoittavat suhteessa Vantaan kaupungin talouteen.

Malmin mukaan maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalveluiden menot ovat 57,5 miljoonaa euroa. Vantaan kaupungin vuoden 2015 talousarviossa sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetti on noin 635  miljoonaa. Maahanmuuttajien osuus sosiaali- ja terveyspalveluiden menoista on siis noin 9 prosenttia.

Malmi kirjoittaa, että maahanmuuttajin osuus varhaiskasvatuksen menoista on 14,9 miljoonaa. Varhaiskasvatuksen määräraha talousarviossa on 149 miljoonaa euroa. Näin ollen maahanmuuttajien osuus varhaiskasvatuksen kuluista on noin 10 prosenttia. Vastaavasti Malmin mukaan maahanmuuttajien kustannukset työllistämispalveluista on 2,6 miljoonaa euroa. Talousarviossa Vantaan työllisyyspalveluiden budjetti on noin 26 miljoonaa. Eli, maahanmuuttajien osuus menoista on noin 10 prosenttia.

Vieraskielisen väestön osuus Vantaan väestöstä on tällä hetkellä noin 13 prosenttia. Eli, mikäli Malmin esittämät luvut pitävät paikkaansa maahaanmuuttajien suhteellinen osuus sosiaali-ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen ja työllisyyspalveluiden menoista on pienempi kuin osuus väestöstä ts. maahanmuuttajien väestöryhmän kokoon suhteutettuna maahanmuuttajien palveluiden kustannukset ovat pienemmät kuin suomen- tai ruotsinkielisen kantaväestön. Eli näiltä osin maahanmuuttajat eivät Malmin esittämien lukujen valossa vaikuta olevan ongelma Vantaan kaupungin taloudelle.

Toimeentulotuen kustannusten osalta maahanmuuttajien kustannukset ovat suuremmat kuin kantaväestön. Toimeentulotuen kustannukset Vantaalla olivat vuonna 2013 noin 50 miljoonaa euroa. Jos Malmin luvut pitävät paikkaansa maahanmuuttajien osuus menoista olisi noin 25 prosenttia (12,7 milj). Suurempi luku johtunee toisaalta siitä, että sopeutumisvaiheessa maahanmuuttajat ovat pitkälti sosiaalipalvelujen varassa. Toisaalta maahanmuuttajien työttömyysaste on korkeampi johtuen heikommasta koulutuksesta, puutteellisesta kielitaidosta ja myöskin syrjinnästä. Malmi kuitenkin kirjoitukseen vastustaa juuri niitä toimenpiteitä, joilla näihin asioihin voitaisiin vaikuttaa kuten valmennusta ja työllistymistä edistävää toimintaa.

Jo muutaman vuoden ajan työttömät työnhakijat ovat voineet opiskella päätoimisesti työttömyysetuuden turvin. Järjestelmä on mielestäni erittäin hyvä ja kannatettava, josta meillä on omassakin kotitaloudessamme kokemusta. Kotona makuuttamisen sijaan on järkevää antaa ihmisille mahdollisuus omaehtoisesti parantaa työllistymismahdollisuuksiaan. On myös järkevää, että ihmisille annetaan mahdollisuus valita koulutusta omista lähtökohdistaan käsin.

Järjestelmän ongelmana on, että TE-toimistoille on annettu valta päättää myönnetäänkö työttömälle oikeus omaehtoiseen opiskeluun. Nykytilanteessa kaikki halukkaat eivät siis saa mahdollisuutta opiskella työttömyysaikana. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Laukkanen perustelee asiaa demari.fi -sivustolla seuraavasti:

“Ymmärrän, että kielteinen ratkaisu tuntuu pahalta. Voi kuitenkin olla niin, että esimerkiksi aikaisempi osaaminen ja työhistoria ovat sillä tasolla, että te-toimistossa luotetaan, että tälläkin osaamisella on mahdollista työllistyä.”

Paitsi, että käytännöt TE-keskusten ja jopa virkailijoiden välillä vaihtelevat herää kysymys, että mitä jos TE-keskus tekee virheen arvioidessaan työttömän työllistymismahdollisuuksia. Mitä jos viraston arviosta huolimatta työtä ei kuitenkaan löydy? Hyvitetäänkö työnhakijaa TE-toimiston tekemästä virheestä? Eipä tietenkään. Päätöksestä voi tietenkin valittaa mutta korvauksen saaminen virheelliseksi osoittuneesta päätöksestä lienee mahdotonta. TE-toimisto ei pysty kääntämään kelloa taaksepäin ja korvaamaan hukkaan menneitä vuosia.

Omaehtoisesta koulutuksesta säädetään laissa Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Esitän, että laista poistetaan turhana 6. luvun 2 §:n ensimmäinen ja toinen momentti, joissa annetaan TE-keskukselle valta päättää omaehtoisen koulutuksen tarpeesta.

“1) työnhakijalla on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve ja toimisto arvioi, että omaehtoisen opiskelun tukeminen on työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisin keino parantaa työnhakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikkansa;

2) opiskelun katsotaan olennaisesti parantavan työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille;”

Ensinnäkin. kyseinen lainkohta luo mahdollisuuksia viranomaisten turhalle ja  mielivaltaiselle vallankäytölle. Työttömien työnhakijoiden henkilökohtaiset tilanteet ovat niin monimuotoisia, että viranomaisilla ei ole riittävää kykyä eikä aikaa arvioida koulutuksen työllistäviä vaikutuksia yksilöllisesti ja tasapuolisesti kaikkien työttöminen osalta. Parhaimman kokonaisarvioin omasta tilanteestaan ja koulutustarpeestaan pystyy tekemään yksilö itse.

Toiseksi, järjestelmä luo turhan koulutuspoliittiseen ohjausjärjestelmän. On täysin riittävää, että koulutustarjontaa ohjataan yleisellä yhteiskunnallisella tasolla säätelemällä tarjontaa. Riittävä kriteeri on, että työnhakija on onnistunut omatoimisesti hankkimaan itselleen koulutuspaikan ja suorittaa opinnot TE-keskuksen kanssa sovitussa aikataulussa. Erillistä juuri työttömiin kohdistuvaa koulutuspoliittista ohjausjärjestelmää ei tarvita.

Kolmanneksi, työllistymisen polut ovat nyky-yhteiskunnassa erittäin monimutkaisia ja uuden työn syntyminen edellyttää entistä enemmän yksilöllistä luovuutta ja sen soveltamista nopeasti muuttuviin työmarkkinatilanteisiin. Viranomaisella ei ole sellaista luovuutta eikä valtaa yhteiskunnallisten resurssien käyttöön, joka mahdollistaisi rationaalisen päätöksenteon.

On absurdia, että näytämme luottavan enemmän viranomaisen kykyyn päättää sopivasta koulutuksesta, kuin niiden yksilöiden kykyyn joiden elämään päätökset suoraan vaikuttavat. Turhan holhoamisen ja normien purkamisesta säästyviä resursseja voidaan siirtää yksilökeskeiseen ura- ja ammatinvalinnanohjaukseen niille työnhakijoille, jotka sellaisia erityisesti tarvitsevat. Työvoimapolitiikan yleisenä ja ensisijaisena lähtökohtana tulee luottamus yksilöiden luovuuteen sekä kykyyn ja haluun parantaa omaa tilannettaan omilla valinnoillaan.

Tikkurilan aluetoimikunnassa on viime vuonna puhuttu paljon Tikkurilan jokirannan palveluiden kehittämisestä. Tähän liittyen valmistelimme yhdessä Tuomas Rinteen kanssa edelliseen aluetoimikuntaan alla olevan esityksen Tikkurilan jokirannan palveluiden kehittämiseksi.

“Tikkurilan aluetoimikunta esittää, että kaupunki selvittää matkailu- ja virkistyskäyttöä palvelevan monitoimitalon rakentamista Villa Åvikin tontille. Joen alueen matkailu- ja virkistyskäyttö on tällä hetkellä alihyödynnettyä. Joen virkistyskäyttöä ei tällä hetkellä hyödynnetä riittävästi ja alueella ei ole Heurekan lisäksi muita matkailua edistäviä vetovoimatekijöitä. Jokirannan alueella mahdollisia virkistystä ja matkailua edistäviä toimintoja olisivat esimerkiksi:

• Kalastus:Kalastuslupien myynti ja kalastusopaspalvelut
• Ohjelmatoiminta esim. teatteri ja kesäteatteri
• Yleinen sauna, avantouinti ja muut hyvinvointipalvelut
• Ravintola ja anniskelutoiminta
• Kanootin ja vastaavien vuokraus ja opaspalvelut, koskenlasku
• Matkailuinfo

Tikkurilan rannan aluetta tulisi kehittää kokonaisuutena ja alueella tällä hetkellä olemassa olevaa toimintaa tulisi kehittää siten että alueelle sijoittuvat palvelut tukevat toisiaan. Tikkurilan padon purkamista kosken palauttamista vapaana virtaavaksi tulisi selvittää. Vapaana virtaava koski lisäisi alueen luontomatkailu- ja virkistysarvoa huomattavasti. Veinin Myllyn rapistunut tanssilava tulisi kunnostaa tai rakentaa uudelleen. Myös teatteri-toiminnan edellytysten parantamista alueella tulisi selvittää. Alueella on aktiivista teatteri ja kesäteatteri toimintaa (Teatteri Vantaa ja Tikkurilan teatteri)

Luontomatkailu on Suomessa ja maailmalla nopeasti kasvava ala ja alueelle syntyvät uudet palvelut tuottavat merkittävän lisäarvon kaupungin matkailutoimintaan. Palveluiden saaminen alueella ei ole ongelma, sillä Vantaalta löytyy kalastus- ja erämatkailupalveluiden tuottajia (esim. Suomen suurin kalastusmatkailuyritys Fishing Lords ja kanoottivuokraukseen erikoistuneita yrityksiä). Myös kulttuurimatkailulla on merkittävää paikallista taloutta edistävää vaikutusta.

Alueen palvelut ovat nopeasti tavoitettavissa lentokentältä ja tämä mahdollistaa myös pikaturismin kehittymisen alueella. Nykyiset palvelut eivät houkuttele poikkeamaan Tikkurilan alueella. Myös alueen kasvava väestöpohja takaa palveluille käyttäjiä.

Jokirannan alueella on mahdollisuus kehittyä monipuoliseksi tapahtuma- ja virkistysalueeksi. Villa Åvikin tontin käyttön tulisi tukea alueen virkistyskäyttöä ja matkailun edistämistä. Tontin käyttötarkoituksen tulisi perustua jokirannan alueen mahdollisuuksien kokonaissuunnitelmaan. Ennen kuin tontin käyttötarkoituksesta päätetään kaupungin tulisi selvittää eri toimijoiden kiinnostusta alueen palveluiden kehittämiseen ja tehdä jokirannan aluetta koskeva kokonaissuunnitelma.”

Maanantaina 3.3.2014 valtuustoon tulevassa Vantaan elinvoimaohjelmassa ollaan kiitettävästi samoilla linjoilla esityksemme sekä aluetoimikunnan näkemysten kanssa jokirannan kehittämispontentiaalista. Elinvoimasuunnitelman mukaan Tikkurilan alueella: “Kiinnostavan kehittämiskohteen muodostaa entisen Åvikin huvilan, Silkin kiinteistön, Vernissan ja Heurekan alueen muodostama kokonaisuus keskeisellä paikalla Tikkurilan Jokirannassa.”

Jokirannan kehittämisen kannalta hyvänä ratkaisuna voi pitää myös kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöstä palauttaa suunnitteilla ollut Tikkurilassa sijaitseva Hotelli Vantaan laajentuminen joen rantaan takaisin valmisteltavaksi. Elinvoimaohjelman mukaan jokirannasta on tarkoitus laatia kehittämissuunnitelma vuonna 2015 ja olisi ollut erikoista sallia näin iso muutos ennen suunnitelman tekemistä. Hotellin laajeneminen on sinänsä elinkeinopoliittisesti kannatettavaa, mutta alkuperäinen suunnitelma sopi huonosti alueen historialliseen jokimaisemaan ja olisi heikentänyt alueen virkistyspotentiaalia. Hotellpaikkojen lisääminen Tikkurilan alueella onnistuu varmasti muullakin tavalla.  Ylipäätään alueen kehittämisen tulisi edetä Tikkurilan alueen ja sen asukkaiden tarpeista ei yksittäisten maanomistajien päähänpistojen pohjalta.