Kirjoitukseni Vantaan Sanomissa 11.2.2025
“Turvallisuus on viime aikoina noussut keskeiseksi puheenaiheeksi Vantaalla. Monet kaupungin asukkaat kokevat turvattomuutta esimerkiksi katuturvallisuuden heikentymisen, päihteiden käytön ja lisääntyneen sosiaalisen eriarvoisuuden kasvun vuoksi. Erityisesti nuorten rikollisuus ja jopa jengiytyminen on puhututtanut viime vuosina.
Todellinen turvallisuus on kokonaisuus, joka edellyttää satsauksia fyysiseen ympäristöön ja asukkaiden hyvinvointiin. Valvonta on yksi palapelin osa, mutta ei yksinään ratkaise mitään..”
Usein keskustelussa turvallisuudesta katse keskittyy valvonnan lisäämiseen – halutaan enemmän poliiseja, vartijoita tai valvontakameroita. Pelkkä valvonnan vahvistaminen ei kuitenkaan korjaa ongelmien juurisyitä. Todellinen turvallisuus rakentuu monista eri tekijöistä. Se tarkoittaa esimerkiksi riittäviä resursseja mielenterveys- ja päihdepalveluihin, nuorisotyöhön, koulutukseen sekä viihtyisää ja toimivaa kaupunkiympäristöä. Myös taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen lisää turvallisuutta ja vähentää rikollisuuteen johtavia polkuja.
Ulkopuolisuuden kokemukset ja sosiaalisten turvaverkkojen puuttuminen voivat ajaa nuoria kokeilemaan rajojaan väärin tavoin. Jengiytyminen voi tarjota yhteisön ja hyväksynnän, jonka saaminen muualta tuntuu vaikealta. On olennaista, että panostamme sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja luomme mahdollisuuksia harrastaa, opiskella ja toimia osana yhteisöä. Nuorisotalot, liikunta- ja urheiluseurat sekä kulttuuritoiminta tarjoavat turvallisia ympäristöjä. Nuorisotilojen laajemmat aukioloajat olisivat eräs konkreettinen tapa tarjota myönteistä tekemistä vapaa-ajalle.
Riittävät tukipalvelut, oikea-aikainen puuttuminen ja matalan kynnyksen auttavat kanavat ovat avainasemassa. Kouluissa tarvitaan lisää kuraattoreita, psykologeja, kouluvalmentajia ja nuorisotyöntekijöitä, jotka tunnistavat riskit varhain. Perheille ja huoltajille on tarjottava oikea-aikaista tukea, jotta he voivat vahvistaa nuoren kehitystä ja hyvinvointia. Laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden ja perheiden välillä luo vahvoja turvaverkkoja, jotka estävät syrjäytymistä.
Välittävä yhteiskunta ja yhteisöllisyys lisää arjen turvallisuutta.
Avoimuus ja vuorovaikutus on keskeistä turvallisuuden parantamiseksi. Asukkaita on kuunneltava aidosti ja heille on tarjottava monipuolisia kanavia osallistua kaupungin ja asuinalueensa kehittämiseen. Kun ihmiset tuntevat olevansa osa yhteisöä, he myös toimivat sen hyväksi. Välittävä yhteiskunta lisää arjen turvallisuutta.
Todellinen turvallisuus on kokonaisuus, joka edellyttää satsauksia fyysiseen ympäristöön ja asukkaiden hyvinvointiin. Valvonta on yksi palapelin osa, mutta ei yksinään ratkaise mitään. Samalla on muistettava, että Vantaa on pohjimmiltaan turvallinen ja elinvoimainen kaupunki, jossa viihdytään. Kaupunki kuitenkin kehittyy eri alueilla eri tahtiin ja turvallisuuden kokemukset vaihtelevat kaupunginosien välillä. Siksi kaupunkia tulee kehittää tasapuolisesti, jotta koko kaupungissa on turvallista ja viihtyisää asua.”