Vantaan aluetoimikunnat - mukaan lukien Tikkurilan aluetoimikunta, johon itse kuulun – kokoontuivat ensimmäisen kerran 6.3.2013. Kokousten pöytäkirjat löytyvät Vantaan kaupungin asiakirjahausta. Aluetoimikuntien tehtävänä on tuoda alueellista näkemystä ja asiantuntemusta kaupungin päätöksentekoon. Tarkempi määrittely aluetoimikuntien tehtävistä löytyy aluetoimikuntien johtosäännöstä. Lisäksi aluetoimikunnille on annettu ratkaisuvaltaa aluerahan käytössä, joka tällä hetkellä on 1.05 euroa alueen asukasta kohden. Tänä vuonna Tikkurilan aluetoimikunnan määräraha on 42 808 euroa. Aluerahan käyttöperiaatteet ja hakulomakkeet löytyvät aluetoimikuntien sivuilta.
Tällä kertaa päätettävänä oli mm. African care ry:n aluerahakemus kansainvälisen naistenpäivänjuhlan järjestämiseen (1950 €) sekä Vantaan järjestörinki ry:n aluerahahakemus rasismin vastaisen tapahtumapäivän järjestämiseen (1775 €). Molemmat hakemukset hyväksyttiin. Otettiin kantaa kaavamuutokseen, jossa Kielotien ja Neilikkatien kulmaan rakennetaan kerrostaloja. Aluetoimikunnan jäsen Hilkka Pokin esittämänä lausuttiin, että kaavamuutos on hyvä ja kannatettava, koska se tiivistää keskustan yhdyskuntarakennetta ja parantaa alueen palveluita. Lisäksi saatiin raportti 2012 Tikkurilan kulttuuriviikosta sekä keskusteltiin vuoden 2013 kulttuuriviikon järjestämisestä.
Seuraavan aluetoimikunnan kokouksen yhteydessä järjestetään alueneuvonpito, johon kutsutaan alueen muut luottamushenkilöt ja asukkaat sekä alueella toimivien järjestöjen, yritysten, seurakuntien ja poliisin edustajat. Alueneuvonpito käynnistää samalla alueen kehittämissuunitelman tekemisen. Aluetoimikunnan tulee tehdä aluettaan koskeva kehittämissuunnitelma kaupungin taloussuunnitelmakaudeksi. Kehittämissuunnitelmalla kohdennetaan aluetoimikunnan toimintaa ja luodaan alueellisia kärkihankkeita. Kehittämissuunnitelmatyötä varten valittiin aluetoimikunnan jäsenistä valmisteluryhmä, johon itseni lisäksi valittiin Petra Pusa, Tuomas Rinne, Pertti Hallikainen, Jari Meri ja Heikki Sipiläinen.
Kunnanvaltuustoa lukuunottamatta kunnan toimielinten kokoukset ovat suljettuja. Tästä syystä en voi tässä tarkemmin raportoida kokouksessa käydyistä keskusteluista enempää kuin pöytäkirjoissa ilmenee. Syynä ei ole “kähmintä” tai se, että kokouksessa olisi käsitelty salassa pidettäviä asioita. Suljetussa kokouksessa käytyjen keskustelujen paljastaminen on hyvän hallintokäytännön ja luottamushenkilöiltä kuntalaissa edellytetyn “arvokkaan käytöksen” vastaista. Todettakoon kuitenkin, että kokouksessa oli hyvä ja keskusteleva ilmapiiri.
Aluetoimikunnilla on kuitenkin halutessaan mahdollisuus avata kokoukset julkisiksi ja päättää, että kuntalaisilla on kokouksissa läsnäolo-oikeus ja tapauskohtaisesti myös puheoikeus. Esimerkiksi, Kivistön aluetoimikunta päätti omassa samaan aikaan pidetyssä kokouksessaan avata kokouksensa kokonaisuudessaan kuntalaisille. Mielestäni Tikkurilan aluetoimikunnan ja muidenkin Vantaan aluetoimikuntien kannattaisi seurata Kivistön aluetoimikunnan esimerkkiä ja avata kokoukset kaikille alueensa asukkaille.
Aluetoimikuntien olemassaolo on ajoittain kyseenalaistettu, koska niillä on pienehköä aluerahaansa lukuunottamatta melko vähän itsenäistä ratkaisuvaltaa. Aluetoimikuntien varsinainen tehtävä ei mielestäni ole kuitenkaan aluerahan jakaminen vaan asukkaiden osallistuttaminen ja toimiminen vuorovaikutuskanavana aluetta koskevissa asioissa. Aluetoimikuntien tyyppisten lähidemokratiaa edistävien toimielinten merkitys riippuukin pitkälti niiden kyvystä aktivoida asukkaita osallistumaan alueensa asioihin liittyvään päätöksentekoon ja alueen kehittämiseen. Tästä näkökulmasta kokousten avaaminen kuntalaisille olisi erittäin perusteltua.